VAALITEEMAT
1. HYVINVOINTIA UUDESTA TEOLLISESTA VALLANKUMOUKSESTA
Lähivuosien energiapäätökset tulevat ratkaisemaan sen, kuinka meille tulevaisuudessa käy. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin uhka, ja sen vaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Ilmastonsuojelu ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ovat jo sysänneet uuden teollisen vallankumouksen vauhtiin. Vaarana on, että Suomi jää ruikuttamaan rannalle, kun muut painelevat kohti puhdasta tulevaisuutta. Vihreämmän tulevaisuuden edellytykset luodaan juuri nyt - ja Suomen kannattaa olla mukana.
Ympäristöteknologia ei kehity eikä tule käyttöön, ellei lainsäädännöllä luoda suotuisaa kasvuympäristöä. Siksi tarvitaan myös nykyistä tiukempia päästökattoja. Suomeen on saatava ilmastolaki, joka takaa tieteen edellyttämät päästövähennykset. Tiukempi päästökatto ei ole ainoastaan ainoa oikea vastuullinen ratkaisu, vaan sen avulla myös parannetaan kansantaloutta ja energiaomavaraisuuttamme sekä luodaan uusia suomalaisia vientituotteita ja vihreitä työpaikkoja.
2. TURVALLISTA JA TERVEELLISTÄ RUOKAA LÄHELTÄ
Ruokakaupan keskittyminen muutamalle suurelle keskusliikkeelle ja suurtuottajalle ohjaa yhä enemmän sitä mitä syömme. Paikallisen ruoan ostaminen lähituottajilta on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Luomua ja lähiruokaa on voitava suosia niin kauppojen hyllyillä kuin kouluissa ja työmaaruokaloissa. Toimet, joilla kauppiaat kannustettaisiin ottamaan paikallista ruokaa valikoimiinsa, lisäisivät myös maaseudun elinvoimaisuutta.
Terveellisten valintojen tekemisestä täytyy tehdä helpompaa. Valmisruokien markkinointi johtaa usein harhaan, ja tuotteen todellisen sisällön selvittäminen on hankalaa. Valmiseineksistä löytyy helposti toistakymmentä lisäainetta ja pakkausmateriaaleissa saatetaan käyttää kemikaaleja, joiden turvallisuudesta ei ole takeita. EU:ssa Suomen pitää edistää rehellisiä ruokamerkintojä sekä selkokielisiä tuoteselosteita ja olla aktiivinen terveydelle haitallisten kemikaalien kieltämiseksi ruokatuotteissa ja pakkausmateriaaleissa.
Suomesta on tehtävä geenimuunteluvapaa maa, ja Suomen on tulevaisuudessa vastustettava nykyistä tomerammin geenimuunneltujen tuotteiden markkinoillepääsyä koko EU:n alueella.
Luomutuotteille tulisi asettaa Ruotsin mallin mukaisesti 25% tavoite julkisella sektorilla. Luomun ja lähiruoan edistäminen on hyväksi kuluttajille, ympäristölle ja eläinsuojelulle.
3. PAREMPI JA TASA-ARVOISEMPI TYÖELÄMÄ
Paremmat joustomahdollisuudet työelämässä parantavat työssä jaksamista, enneltaehkäisevät loppuunpalamista ja mahdollistavat pitemmät työurat. Joustoilla myös jaetaan työtä tasaisemmin.
Työelämän nykysäännöt on rakennettu vakituisten ja pysyvien työsuhteiden malliin, eivätkä ne vastaa nykyisiä tarpeita. Perusteettomia pätkätöitä on karsittava, mutta sen rinnalla myös pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa täytyy parantaa.
Pienien tulojen verottamisen sijaan veroja pitää kerätä ympäristöä saastuttavasta ja kuorimittavasta toiminnasta. Se ohjaa yhteiskuntaa sekä kestävämmäksi että tehokkaammaksi.
Naisille maksetaan samasta työstä keskimäärin 80% miesten palkoista, naiset tekevät enemmän pätkätöitä ja etenevät työurallaan hitaammin. Seuraavan hallituksen on sitouduttava palkkaeron kuromiseen nykysistä voimakkammin. Hyvä tavoite on Euroopan Parlamentinkin tukema palkkaeron kurominen yhdellä prosentilla vuosittain.
Vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa tasapuolisesti kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaata täytyy muokata niin, että isille taataan paremmat mahdollisuudet sen käyttämiseen. Helppo ratkaisu siihen olisi 6+6+6 -mallin käyttöönotto, jossa 6kk on korvamerkitty äidille, 6kk isälle tai synnyttäneen äidin puolisolle ja 6kk vapaasti jaettavaksi.
4. EU LÄHEMMÄKSI EDUSKUNTAA
EU:n päätöksenteko on osa maamme sisäpolitiikkaa. Kolme neljännestä kansallisesta lainsäädännöstämme tehdään Brysselissä. EU:n pitää olla suomalaisillekin yksi toimintataso, ei erillinen projekti. Siksi tarvitaan oikea-aikaista asioihin puuttumista. Nyt EU-asioista keskustellaan Suomessa ja eduskunnassa lähinnä suuressa valiokunnassa hallituksen tiedonantojen pohjalta. Kansallisesti tärkeät asiat tulisi kuitenkin ottaa eduskunnan käsittelyyn jo siinä vaiheessa, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa. Eduskuntaan tarvitaan enemmän edustajia, jotka ovat perehtyneet EU:n päätöksentekoon.