Vaaliteemat

1 Kylmät talvet takaisin.

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut uhka.

Jos katastrofi halutaan estää, on toimittava ripeästi. Jo nyt jäätiköt ja ikirouta sulavat, merenpinta nousee, vuoristojoet ja -purot kuivuvat, myrskyt, tulvat ja kuivuus lisääntyvät.

Ilmiön huomaavat jo kaikki, mutta toimeen ei silti tahdota tarttua. Ilmakehään päästetään tänä päivänä enemmän kasvihuonekaasuja kuin koskaan aikaisemmin.

Ilmastonmuutokselle olisi vielä tehtävissä jotain, mutta aikaa vitkuttelulle ei enää ole.

2 Puhdasta energiaa. Ei ydinvoimaa.

Energiatehokkuus ja säästäminen ovat Euroopan suurimmat hyödyntämättömät energianlähteet.

Niiden lisäksi suurin potentiaali on uusiutuvissa energiamuodoissa, kuten tuuli-, aurinko-, ja bioenergiassa. Osaaminen näillä aloilla lisää kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Omavaraiset ja hajautetut energiatuotantomallit taas turvaavat parhaiten energian saatavuuden tulevaisuudessa.

Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Se on kallista, saastuttavaa ja vaarallista. Yksiköt ovat liian suuria, ydinvoima ei ole omavaraista, eikä jäteongelmaa ole ratkaistu.

3 Naiset ylös palkka- ja kotityökuilusta.

Suomi ei ole vielä tasa-arvoinen maa.

Naisille maksetaan samasta työstä keskimäärin 80 % miesten palkoista, naiset tekevät enemmän pätkätöitä ja etenevät työurallaan hitaammin. Naiset tekevät viikossa keskimäärin yhdeksän tuntia enemmän kotitöitä kuin miehet ja kantavat suuremman vastuun lasten hoidosta.

Vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa tasapuolisesti kaikkien työantajien kesken ja isyyslomaa pitäisi pidentää. Vanhempainloman aikana luodaan usein malli kotitöiden jakautumiselle äidin ja isän kesken. Isyysloma siis myös keventää naisten tulevaa kotityötaakkaa ja edistää tasavertaista vanhemmuutta.

4 Kyllä meillä on varaa auttaa muita.

Suomi on rikkaampi kuin koskaan ennen.

Kuilu maailman rikkaiden ja köyhien välillä on suurempi kuin koskaan ennen. Puolet maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Köyhyyden torjunta, ympäristön suojelu, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus jäävät systemaattisesti kauppa- ja talouspolitiikan intressien jalkoihin.

Suomen pitää nostaa kehitysyhteistyömäärärahat nopeasti luvatulle tasolle ja alkaa toteuttaa – ja vaatia samaa muiltakin – reilua ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa.

Globaali tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

5 EU lähemmäksi eduskuntaa.

EU-politiikka on myös Suomen sisäpolitiikkaa.

Noin 70 % kansallisesta lainsäädännöstämme tulee Brysselistä. EU:n pitää olla suomalaisillekin yksi toimintataso lisää, ei niinkään erillinen projekti.

Jotta EU ei olisi pelkästään Brysselin ja kansallisen eliitin projekti, tarvitaan oikea-aikaista asioihin puuttumista. Nyt EU-asioista keskustellaan Suomessa ja eduskunnassa lähinnä suuressa valiokunnassa hallituksen tiedonantojen pohjalta. Kansallisesti tärkeät asiat tulisi kuitenkin ottaa eduskunnan käsittelyyn jo siinä vaiheessa, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.

Eduskuntaan tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on ymmärrystä siitä, kuinka asiat Brysselissä etenevät.