10 vastausta vihreiltä kysyttyihin kysymyksiin

1. Pitäisikö homoseksuaaleille antaa adoptio-oikeus?

Kyllä. Seksuaalivähemmistöjä ei ole mitään syytä syrjiä missään asiassa. Viralliseen parisuhteeseen rekisteröinnin nimen saisi myös muuttaa vihkimiseksi.

2. Mikä on perustulo? Eikö se kannusta vetelehtimiseen?

Perustulo olisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaava yksinkertaisempi järjestelmä, joka muodostuisi verovapaasta noin 400-500 euron perustulosta ja tasaverotettavasta ansiotulosta.

Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa ja helpottaisi erityisesti pienituloisten elämää. Se on myös paljon nykyistä järjestelmää selkeämpi ja tasapuolinen kaikille.

Samalla kun perustulo turvaa jatkuvan toimeentulon, se myös takaisi sen, että myös pätkätöiden vastaanottaminen olisi kaikissa tilanteissa kannattavaa.

Perustulo ei myöskään jätä mahdollisuuksia etuuksien väärinkäytölle, eikä pudota ketään ulos.

3. Mutta miten energia riittää, ellei uutta ydinvoimalaa rakenneta?

Energiatehokkuudessa, energiansäästössä ja uusiutuvissa energiamuodoissa on niin suuret mahdollisuudet, että Suomen nykyinen ja kasvavakin energiantarve voidaan täysin hyvin tyydyttää niillä.

Nykyisellään uusiutuvista energiamuodoista saatava energia on jo edullisempaa kuin ydinvoimasta saatava. Omavaraiset ja hajautetut energiantuotantomallit taas turvaavat parhaiten energian saatavuuden tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutokseenkaan ydinvoima ei ole ratkaisu, uraani riittää nykykäytöllä noin 45 vuodeksi. Ydinvoimaan liittyy pitkä lista muita ongelmia, niistä lisää täällä.

Jos ajatellaan niin, että energiatarpeemme pitää saada aina ja ikuisesti vain kasvaa, silloinkin ratkaisua pitää lähteä etsimään uusiutuvista energiamuodoista, erityisesti aurinkoenergiasta.

4. Eikö patentteja kuitenkin tarvita turvaamaan kehittelijöiden oikeudet?

Patentti on yhtä kuin kilpailun rajoittaminen. Joskus kilpailun rajoittamista tarvitaan, jotta kehittelijällä on mahdollisuus kasvaa, mutta tarjolla on myös muita kasvukannustimia.

Oma lukunsa on viime vuosien keskustelu tietokoneohjelmien patentoitavuudesta. Ohjelmistopatentteja voidaan pitää täysin alkuperäisen patenttijärjestelmän väärinkäyttönä. Myös Suomen patenttioikeus sanoo selvästi, että keksinnöksi ei katsota pelkästään tietokoneohjelmaa. Tekijänoikeus pystyy antamaan täysin riittävän suojan investoinneille ohjelmistoalalla. Tekijänoikeus on myös tarkempi, nopeampi, turvallisempi ja halvempi.

Patentit ovat yhteiskunnallisen kehityksen tiellä monella muullakin kuin tietotekniikan alalla. Erityisesti silloin kun puhutaan kehitysmaiden lääkepatenteista ja patenteista, jotka ovat ympäristöystävällisten teknologioiden leviämisen tiellä. Patenttikeskustelua tulisi käydä koko patenttijärjestelmän etiikasta. Patenttijärjestelmä voidaan oikeuttaa vain jos se on yhteiskunnalle hyväksi.

5. Meillä Suomessa on jo maailman puhtain teollisuus. Eikö pitäisi huolehtia myös Suomen kilpailukyvystä?

Kyllä ympäristön suojelu tietysti maksaa, mutta sotkeminen ja vahinkojen paikkaaminen tulee vielä paljon kalliimmaksi.

Ilmastonmuutos tuo tullessaan suuret markkinat uusiutuvien energiamuotojen, energian säästämisen ja energiatehokkuuden aloille. Näihin panostaminen nyt takaisi kilpailukykymme tulevaisuudessa.

Jotta voisimme olla innovatiivisia ja edelläkävijöitä ympäristöteknologioissa, poliitikkojen on lainsäädännöllä luotava sellainen toimintaympäristö, jossa ympäristöteknologiat voivat kehittyä.

Erityisesti ympäristövaikutuksiin sidottu verotus ohjaisi yhteiskuntaa kestävämmäksi ja tehokkaammaksi.

6. Meillä Suomessa on yhä paljon köyhyyttä ja työttömyyttä ja ongelmia. Eikö ensin pitäisi kuitenkin huolehtia suomalaisten asiat kuntoon ja vasta sitten ammentaa rahaa kehitysmaihin?

Kuilu maailman rikkaiden ja köyhien välillä on suurempi kuin koskaan ennen. Yli puolet maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Se ei ole oikeudenmukaista.

Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan ennen. Kyllä meillä on varaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahat sovittuun 0,7%:n BKT:stä ja alkaa toteuttaa reilua ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa.

Myös ilmastonmuutos tulee koskettamaan eniten juuri maailman köyhimpiä. Afrikan onnettomat olot ajavat nyt jo valtavia määriä siirtolaisia Eurooppaan. Kanarian saarille tuli viime vuonna yli 30 000 laitonta siirtolaista.

Elinolosuhteet muualla tulevat vaikuttamaan yhä enemmän myös suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

7. Eikö Suomen kannattaisi oman turvallisuutensa takia liittyä Natoon?

Tulevaisuuden turvallisuusuhkia tulevat todennäköisemmin olemaan ympäristöön, luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät konfliktit. EU:n turvallisuuspolitiikan puitteissa voidaan - Natoa paremmin - toimia tällaisten turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi.

Naton kehitys on kulkenut kohti maailmanlaajuisen sotilaallisen poliisin roolia erityisesti ns. terrorisminvastaisessa sodassa. Liittyminen Natoon voisi viedä Suomen mukaan erinäköisiin selkkauksiin ja konflikteihin, mikä ei välttämättä ollenkaan lisää turvallisuuttamme.

Rauhan turvaaminen ja konfliktien ehkäisy, ratkaisu ja hillintä ja hallinta tulisi edelleen kansainvälisellä tasolla olla ensisijaisesti YK:n asia.

8. Tulisiko Turkin päästä EU:n jäseneksi?

Kyllä, kunhan Turkki täyttää jäsenyyden kriteerit.

Jäsenyysneuvottelujen ansiosta Turkissa ihmisoikeudet ovat jo parantuneet ja demokratia on vahvistunut. Islamin ja länsimaiden viimeaikaisten vaikeuksien vuoksi voidaan jopa ajatella, että Turkin EU-jäsenyydestä on suurempi hyöty EU:n vanhoille jäsenmaille kuin itse Turkille.

9. Pitäisikö turkistarhaiskut hyväksyä, koska tarkoitus on kuitenkin hyvä?

Ei. Minkäänlaista väkivaltaista toimintaa ei voi hyväksyä ylväimmänkään päämäärän puolesta. Jos keinot ovat väärät, päämääräkin turmeltuu.

10. Pitäisikö kannabistuotteet laillistaa?

Ei. Suomessa on jo riittävästi laillisia päihteitä.

Suomessa huumeita käytetään keskimäärin vähemmän kuin muualla Euroopassa. Meillä kuitenkin päihdytään paljon ja oikein mielellään, joten mielestäni meillä on syytä olla jopa erityisen varovainen kaikkien päihdyttävien aineiden kanssa.

Varovaisuus ei kuitenkaan tarkoita etteikö huumeista ja muista päihteistä saisi keskustella. Huumeiden käytön kriminalisointi ei sen sijaan auta ketään. Päinvastoin, se saattaa jopa estää huumeiden käyttäjää hakeutumasta hoitoon.