10 VASTAUSTA VIHREILTÄ KYSYTTYIHIN KYSYMYKSIIN
1. PITÄISIKÖ HOMOILLA OLLA SAMAT OIKEUDET AVIOLIITOON JA ADOPTIOON KUIN HETEROILLA?
Kyllä. Seksuaalivähemmistöjä ei ole mitään syytä syrjiä missään asiassa. Seuraavan eduskunnan pitää hyväksyä tasa-arvoinen avioliittolaki, ja mahdollisuudet adoptioon on annettava kaikille.
Syrjintään tulee puuttua lainsäädännöllä, mutta sen lisäksi tarvitaan myös asennekasvatusta ja koulutusta.
Suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita. Kirkon jäsenenä olen sitä mieltä, että kirkon täytyisi omalta osaltaan lopettaa kaikenlainen vähemmistöjen syrjintä.
2. YMMÄRTÄVÄTKÖ VIHREÄT OLLENKAAN PIENYRITTÄJYYDEN MERKITYSTÄ KANSANTALOUDELLE?
Kyllä ymmärtävät, ja vihreät myös ehdottavat monia konkreettisia parannuksia pienyrittäjien arjen helpottamiseksi.
Yritysten perustamisesta pitäisi tehdä vaivattomampaa. Suomessa yrityksen perustamiseen vaadittava byrokratiaruljanssi kestää reilun kuukauden, kun Tanskassa selviää neljässä päivässä. Yrityksen lopettaminen on nykyisellään myös hyvin hankalaa. Yrittäjyyteen liittyvää paperityötä ja rahaliikennettä pitää yksinkertaistaa ja keskittää. Verottajan yritysneuvontaa olisi myös syytä parantaa.
Yrittäjien sosiaaliturvaa pitää parantaa ja erityisesti alkuvaiheen riskejä pienentää. Yrittäminen voi viedä täysin luotettavalta ja laskunsa ajallaan hoitavalta ihmiseltä luottotiedot ja pahimmillaan kodin alta. Yrittäjyydestä täytyy tehdä houkuttelevaa myös perheellisille - muun muassa perheenjäsenten työttömyysturvaa koskevia sääntöjä on selvennettävä. Starttirahojen myöntämistä pitää jatkaa ja laajentaa, sekä vastaavia uusia innovaatioita kehitellä myös Suomessa. Kahden ensimmäisen vuoden toimintaedellytyksiä pitää helpottaa. Pienistä ansioista maksettavaa tuloveroa ja työnantajamaksuja on alennettava.
Perustulo ratkaisisi monet pienyrittäjyyden ongelmat.
Myös asennekasvatukselle on tilausta Suomessa. Yritäminen on positiivista, eikä mitään rötösherrojen puuhaa. Omatoimisuuteen ja yrittelijäisyyteen täytyy kannustaa jo peruskoulussa. Yrittäjyys voi olla myös nykyajan käsityöläisyyttä ja kaupunkiyhteisöllisyyden tukemista. Yrittäjyys ja yksityisen sektorin verotuotto myös maksaa suurelta osin hyvinvointivaltion ylläpidon.
3. EIKÖ PERUSTULO KANNUSTA VETELEHTIMISEEN?
Perustulo olisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaava yksinkertaisempi järjestelmä. Se muodostuisi verovapaasta noin 500 euron perustulosta, jolla korvattaisiin kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat sekä kaksiportaisesti verotettavasta ansiotulosta.
Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa ja helpottaisi erityisesti pienituloisten elämää. Se on myös paljon nykyistä järjestelmää selkeämpi ja tasapuolinen kaikille. Samalla kun perustulo turvaa jatkuvan toimeentulon, se takaisi sen, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.
4. MEILLÄ SUOMESSA ON YHÄ PALJON KÖYHYYTTÄ, TYÖTTÖMYYTTÄ JA ONGELMIA. EIKÖ ENSIN PITÄISI KUITENKIN HUOLEHTIA SUOMALAISTEN ASIAT KUNTOON JA VASTA SITTEN AMMENTAA RAHAA KEHITYSMAIHIN?
Kuilu maailman rikkaiden ja köyhien välillä on suurempi kuin koskaan ennen.
Köyhyyden torjunta, ympäristön suojelu, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus jäävät systemaattisesti kauppa- ja talouspolitiikan intressien jalkoihin.
Suomen pitää nostaa kehitysyhteistyömäärärahat nopeasti luvatulle tasolle ja alkaa toteuttaa – ja vaatia samaa muiltakin – reilua ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa.
Globaali tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
5. PITÄISIKÖ MAAHANMUUTTOA RAJOITTAA NYKYISESTÄ?
Työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka on erotettava toisistaan. Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pitää lisätä. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja Suomi harmaantuu. Emme selviydy tulevasta eläketaakasta ilman muualta tullutta apua.
Suomen täytyy nostaa pakolaiskiintiötään tuhanteen. Ilman mahdollisuutta lailliseen maahanmuuttoon tulee olemaan laitonta maahanmuuttoa. Afrikan onnettomat elinolot ajavat jo nyt valtavia määriä siirtolaisia Eurooppaan.
Ensisijaisen tärkeää on ennaltaehkäistä konflikteja ja elinolojen kurjistumista, jotta jokaisella olisi mahdollisuus jatkaa elämäänsä kotiseudullaan.
6. JOS YDINVOIMAA EI RAKENNETA, NIIN MISTÄ SITTEN SAADAAN ENERGIAA?
Energiatehokkuudessa, energiansäästössä ja uusiutuvissa energiamuodoissa on niin suuret mahdollisuudet, että Suomen nykyinen ja kasvavakin energiantarve voidaan tyydyttää niillä. Uusiutuvilla tuotettu energia on jo edullisempaa kuin ydinvoima.
Energian säästö ja energiatehokkuus vähentävät riippuvuuttamme ulkomaisesta energiasta ja pienentävät sähkö- ja öljylaskuja. Samalla vähenevät myös hintapiikkien aiheuttamat talouden takkuamiset. Omavaraiset ja hajautetut energiantuotantomallit taas turvaavat parhaiten energian saatavuuden tulevaisuudessa.
Ydinvoimaan liittyy pitkä lista muita ongelmia, niistä lisää täällä. Siinäkin tilanteessa, että energiatarpeemme pitää saada aina ja ikuisesti vain kasvaa, pitää ratkaisu hakea uusiutuvista energiamuodoista.
7. MIKSI VIHREÄT HALUAVAT LUOPUA PROGRESSIVISESTA ANSIOTULOSTA?
Kun verotus ohjataan ympäristöä saastuttavaan ja kuormittavaan toimintaan, se ohjaa yhteiskuntaa sekä kestävämmäksi että tehokkaammaksi. Samalla tuloerojen tasaamiseksi pitää pienituloisten verotusta keventää.
8. EIKÖ PATENTTEJA KUITENKIN TARVITA TURVAAMAAN KEHITTELIJÖIDEN OIKEUDET?
Patentti on yhtä kuin kilpailun rajoittaminen. Joskus kilpailun rajoittamista tarvitaan, jotta kehittelijällä on mahdollisuus tuoda oma innovaationsa markkinoille, mutta tarjolla on myös muita kannustimia. Patentit ovat yhteiskunnallisen kehityksen tiellä monella alalla. Erityisesti silloin, kun puhutaan kehitysmaiden lääkepatenteista ja patenteista, jotka ovat ympäristöystävällisten teknologioiden leviämisen tiellä. Patenttikeskustelua tulisi käydä koko järjestelmän etiikasta. Patenttijärjestelmä voidaan oikeuttaa vain, jos se on yhteiskunnalle hyväksi.
Oma lukunsa on aina silloin tällöin keskusteluun nouseva kysymys tietokoneohjelmien patentoitavuudesta. Ohjelmistopatentteja voidaan pitää alkuperäisen patenttijärjestelmän väärinkäyttönä. Myös Suomen patenttioikeus sanoo selvästi, että keksinnöksi ei katsota pelkästään tietokoneohjelmaa. Tekijänoikeus pystyy antamaan täysin riittävän suojan investoinneille ohjelmistoalalla. Tekijänoikeus on myös tarkempi, nopeampi, turvallisempi ja halvempi.
9. EIKÖ SUOMEN KANNATTAISI OMAN TURVALLISUUTENSA TAKIA LIITTYÄ NATOON?
Tulevaisuuden turvallisuusuhkia tulevat todennäköisemmin olemaan ympäristöön, luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät konfliktit. EU:n turvallisuuspolitiikan puitteissa voidaan - Natoa paremmin - toimia tällaisten turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi. Rauhan turvaaminen ja konfliktien ehkäisy, ratkaisu ja hillintä ja hallinta tulisi edelleen kansainvälisellä tasolla olla ensisijaisesti YK:n asia.
10. PITÄISIKÖ KANNABISTUOTTEET LAILLISTAA?
Ei. Suomessa on jo riittävästi laillisia päihteitä. Suomessa huumeita käytetään keskimäärin vähemmän kuin muualla Euroopassa. Meillä kuitenkin päihdytään paljon ja oikein mielellään, joten mielestäni meidän on syytä olla jopa erityisen varovaisia kaikkien päihdyttävien aineiden kanssa. Varovaisuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö huumeista ja muista päihteistä saisi keskustella. Huumeiden käytön kriminalisointi ei sen sijaan auta ketään. Päinvastoin, se saattaa jopa estää huumeiden käyttäjää hakeutumasta hoitoon.