10 asiaa ilmastonmuutoksesta ja energiasta
1. Ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan uhka
Ilmastonmuutoksen nopea pysäyttäminen on kaikkein suurin haasteemme. Mitä uudempia tiedemaailman tutkimustulokset ovat, sitä huolestuttavampia ne ovat.
Ilmasto on nyt lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna keskimäärin 0,6˚C ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeammalla kuin koskaan 900 000 vuoteen (380 ppm).
Tähän asti on pidetty riittävänä vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi, että lämpeneminen pysäytettäisiin kahteen asteeseen esiteollisen aikaan verrattuna, mutta uusimpien tieteellisten tutkimustulosten valossa kahden asteen tavoitetta ei voi enää pitää riittävänä.
2. Huolestuttavat raportit luonnonilmiöistä
Ilmastomuutoksen aiheuttamat luonnonilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat pelottavaa vauhtia.
Viime vuoden aikana olemme saaneet kuulla, että Golf-virta heikkenee, Siperian ikiroudassa olleet suot sulavat, merenpinta nousee kymmenen kertaa arvioitua nopeammin, vuoristojokien ja purojen vedet loppuvat, Grönlannin ja Etelämantereen jääpeite sulaa neljä kertaa nopeammin kuin kymmenen vuotta sitten. Lämpöä heijastavat alueet kutistuvat ja helleaallot, kuivuus, tulvat, metsäpalot ja hirmumyrskyt lisääntyvät.
3. Nykyinen energiapolitiikkamme tulee ratkaisemaan sen kuinka meille tulevaisuudessa käy
Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen siirtävät koko energiantuotantomme ennen pitkää puhtaisiin, uusiutuviin vaihtoehtoihin.
Energiansäästön ja energiatehokkuuden avulla voimme siirtyä täysin saastuttamattomiin ja omavaraisiin energiavaihtoehtoihin hyvinkin nopeasti.
Ruotsi on asettanut tavoitteekseen olla täysin fossiilisista energiamuodoista riippumaton vuoteen 2020 mennessä. Suomi on ottanut omaksi tavoitevuodekseen 2030. Se ei ole tarpeeksi pian. Jos Suomi haluaa tulevaisuudessa pysyä kilpailukykyisenä, tavoite olisi asetettava vuodelle 2019 ja toimet aloitettava heti.
4. Poliitikkojen tehtävänä on luoda puitteet kestävälle yhteiskunnalle
Kaiken, mitä teemme, tulisi olla ilmastokestävää. Maapallon kantokyky ei kestä nykyisiä kulutustottumuksia.
Poliitikkojen on luotava aikailematta puitteet, joissa elinkenoelämä ja kansalaiset voivat toimia kestävästi. Tulevaisuuden kilpailukykyinen yhteiskunta on sellainen, joka toimii täysin ympäristöä vahingoittamatta.
5. Ilmastonmuutos tulee sitä kalliimmaksi mitä kauemmin viivytellään
Viime marraskuussa Iso-Britannian hallituksen neuvonantaja, entinen Maailman pankin pääekonomisti, Sir Nicholas Stern julkaisi arviointiraporttinsa ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen nyt maksaa noin prosentin kansantuotteestamme, mutta viivyttely aiheuttaa sen, että ilmastonmuutoksen hinta nousee jopa 20 prosenttiin vuotuisesta kansantuotteestamme.
Uusiutuvien energiamuotojen teknologioihin panostaminen luo kansainvälistä kilpailukykyä tulevaisuudessa.
6. Liikennejärjestelmät on uudistettava
Liikenne on kaikkein nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja suurimpia syyllisiä tähän ovat lisääntyvä henkilöautoilu ja lentomatkustus. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat jo 28 prosenttia Euroopan päästöistä ja lisääntyvät yhä.
Liikenteen päästöjä pitää vähentää tehostamalla tekniikkaa ja käyttötapoja, siirtää kuljetuksen painopiste ilmastoystävällisiin kuljetusmuotoihin, kuten rautateille, sisävesi- ja rannikkoliikenteeseen sekä pyöräilyyn. Raideliikennettä pitää tukea ja tieliikenteen hiilidioksidipäästöille on saatava sitova EU:n laajuinen katto.
Kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa on lisättävä kaikin mahdollisin keinoin. Yksityisautoilla tehtävistä matkoista 10 prosenttia on alle kilometrin mittaisia, 30 prosenttia yhdestä kolmeen kilometriä ja 50 prosenttia kolmesta viiteen kilometriä. Eli vain joka kymmenes yksityisautoilla tehtävä matka on yli viisi kilometriä pitkä.
7. Metsien hävittäminen on lopettava
Keväällä 2006 saatiin käyttöön entistä tarkemmat satelliittiseurannat, joiden tulokset paljastivat, että metsää häviää maapallolta jopa kaksi kertaa arvioitua nopeammin.
Uuden laskelman mukaan metsää häviää maapallolta nyt kolmen jalkapallokentän minuuttivauhdilla. Metsien hävittäminen aiheuttaa neljänneksen maapallon hiilidioksidipäästöistä.
8. Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen
Jos fossiiliset polttoaineet korvattaisiin ydinvoimalla, tarkoittaisi se keskimäärin 70 uuden ydinvoimalan rakentamista vuosittain ja uraanivaroja riittäisi kolmeksi-neljäksi vuodeksi.
Supporters for Nuclear on laskenut tunnettujen uraanivarojen riittävän nykykäytöllä 45 vuodeksi. Suurin osa uusista ydinvoimaloista pitäisi rakentaa kasvaviin talouksiin eli kehitysmaihin.
Ydinvoimateknologian leviäminen tarkoittaa samalla ydinaseteknologioiden leviämistä.
Fuusioreaktorit tulevat optimististen arvioiden mukaan tuottamaan markkinoille energiaa aikaisintaan 2080, ja se on aivan liian myöhään ilmastoa ajatellen.
9. Ydinvoima on ihan liian kallista
Olkiluodon uudesta reaktorista maksettu hinta oli kolme miljardia euroa. Uuden reaktorin rakentaja saksalais-ranskalainen Areva-Siemens konsortio ilmoitti kuitenkin jo reilun vuoden rakentamisen jälkeen tekevänsä huomattavaa tappiota projektissaan.
Nyt kun Olkiluodon kolmatta reaktoria on rakennettu puolitoista vuotta, on projektin arvioitu valmistuvan puolitoista vuotta arvioitua myöhemmin, eli vuodenvaihteessa 2010-2011. Vaikka rakentaja kantaakin taakan itse rakennustyömaan nousseista kuluista, myöhästyminen aiheuttaa suomalaisille nyt jo päästökauppaoikeuksien kautta suuremman laskun kuin mitä Kioto-tavoitteemme saavuttaminen uusiutuvien avulla laskettiin maksavan ydinvoimapäätöstä tehtäessä. Samaan aikaan uusiutuvista energiamuodoista on tullut nopeimmin kasvava energia-ala ja puhtaiden teknologioiden hinta laskenut huomattavasti.
Ydinvoima ei ole enää kilpailukykyistä. Siihen panostaminen auttamatta hidastaa puhtaiden tulevaisuuden energiamuotojen markkinoille pääsyä ja tekee samalla suurta hallaa Suomen tulevaisuuden kilpailukyvylle.
10. Ydinvoima on vaarallista
Ydinvoimalla ei ole tapaturmavakuutusta. Mahdollisen ydinonnettomuuden tuhot ovat niin valtaisat, etteivät vakuutusyhtiöt vakuuta ydinvoimaloita onnettomuuksien varalta. Tuhot jäävät aina yhteiskunnan ja veronmaksajien maksettaviksi.
Tshernobylin ydinvoimalan neljännen reaktorin räjähtämisestä tuli syksyllä 2006 kuluneeksi 20 vuotta. Tshernobylin tuhon seuraukset ovat silti yhä vielä täällä.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että onnettomuuden radioaktiivinen laskeuma oli kokonaisuudessaan 200 kertaa voimakkaampi kuin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettujen atomipommien laskeumat yhteensä.
Yli 350 000 ihmistä evakuoitiin erityisen saastuneilta alueilta ja seitsemälle miljoonalle ihmiselle on myönnetty erityisavustuksia korvauksena onnettomuuden aiheuttamista vahingoista. Pelkästään Ukrainalle onnettomuuden arvioidaan aiheuttavan vuoteen 2015 mennessä yli 165 miljardin euron taloudelliset vahingot.
Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä oli todettu vuoteen 2005 mennessä noin 4 000 kilpirauhassyöpätapausta niiden ihmisten joukossa, jotka olivat onnettomuuden aikaan alle 18-vuotiaita. Tshernobylin onnettomuudesta aiheutuvien syöpäkuolemien määräksi arvioidaan virallisten raporttien mukaan 9000, mutta monet tutkimukset arvioivat todellisen luvun olevan 30 000-60 000.
Jäteongelmaa ei ole ratkaistu. Ydinvoimalayksiköt ovat liian suuria ja haavoittuvia. Ydinvoima kulkee käsi kädessä ydinaseiden kanssa.
